Holismi
Määritelmä
Holismi on filosofinen ja tieteellinen näkemys, jonka mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kokonaisuudella on ominaisuuksia, joita sen osilla ei ole, ja joita ei voida selittää pelkästään osia tutkimalla. Holismi asettuu vastakohdaksi reduktionismille, joka väittää, että kokonaisuus voidaan täysin ymmärtää osiinsa palauttamalla.
"The whole is greater than the sum of its parts." — Aristoteles, jota Smuts siteerasi holismin lähtökohdaksi.
Holismi ei kiellä osien olemassaoloa eikä sitä, että kokonaisuus koostuu osista. Se kiistää vain sen, että osien täydellinen ymmärtäminen riittäisi kuvailemaan kokonaisuutta. Käytännössä holismi korostaa kontekstia, vuorovaikutusta ja järjestelmän tasoa tutkimuksen ensisijaisena kohteena.
Sana holismi tulee kreikan sanasta ὅλος (holos, "kokonainen"). Sen loi eteläafrikkalainen valtiomies, filosofi ja tiedemies Jan Christiaan Smuts vuonna 1926 teoksessaan Holism and Evolution.
Alkuperä
Holismin käsitteellinen juuri on antiikin filosofiassa, erityisesti Aristoteleen metafysiikassa ja Hänen lauseessaan kokonaisuuden ensisijaisuudesta. Keskiajalla ja uuden ajan alussa ajatus eli lähinnä silloin, kun puhuttiin organismista ja elävästä luonnosta vastakohtana mekanistiselle maailmankuvalle.
Nykyaikaisen merkityksensä holismi sai 1920-luvulla, kun Jan Smuts julkaisi pääteoksensa. Smuts käytti termiä kuvaamaan ilmiötä, jossa evoluutio tuottaa yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia, joilla on uusia, ennustamattomia kykyjä.
Toisen maailmansodan jälkeen holismi vaikutti keskeisesti yleisen systeemiteorian (general-systems-theory) syntyyn Ludwig von Bertalanffyn työssä sekä Norbert Wienerin kybernetiikkaan. Holismi on nykyään systeemiajattelun ja kompleksisuustieteen filosofinen perusta.
Yhteydet muihin käsitteisiin
- reduktio — holismin keskeinen vastakohta.
- emergentit ominaisuudet — holismin ilmenemismuoto systeemeissä.
- emergenssi — laajempi synonyyminen ilmiö.
- holoni — kokonaisuus, joka on samalla osa laajempaa kokonaisuutta.
- hierarkia — kerroksellinen järjestys, jossa holonit sijaitsevat.
- systeemiajattelu — holismin nykyaikainen sovellus.
- systeemiteoria — teoreettinen kehys holistiselle ajattelulle.
- yleinen systeemiteoria — Bertalanffyn perustama.
- kompleksinen adaptiivinen systeemi — osoittaa holismia käytännössä.
Missä oppitunneissa käsitellään
Holismi käsitellään [[../lessons/reduktio-vs-holismi.html|Reduktio vs. holismi]] -oppitunnilla sekä [[../lessons/emergenssi.html|emergenssin]] ja [[../lessons/systeemiteorian-perusteet.html|systeemiteorian perusteiden]] oppitunneilla. Filosofisena kantana sitä sivutaan myös [[../lessons/tieteenfilosofia.html|tieteenfilosofian]] oppitunnilla.
Lähteet
- Smuts, J. C. (1926). Holism and Evolution. Macmillan.
- von Bertalanffy, L. (1968). General System Theory. George Braziller.
- Koestler, A. (1967). The Ghost in the Machine. Hutchinson.
- Capra, F. & Luisi, P. L. (2014). The Systems View of Life. Cambridge University Press.