Goodhartin laki
Määritelmä
Goodhartin laki on brittiläisen ekonomistin Charles Goodhartin vuonna 1975 esittämä havainto siitä, että kun jokin taloudellinen tai yhteiskunnallinen mittari muuttuu ohjaustavoitteeksi, se menettää yhteytensä alkuperäiseen tarkoitukseensa. Kun ihmiset alkavat optimoida mittaria itseään, eivätkä sitä ilmiötä, jota mittari oli tarkoitettu heijastamaan, mittari lakkaa olemasta hyvä mittari.
"Kun mittari tulee tavoitteeksi, se lakkaa olemasta hyvä mittari."
Alkuperäisessä, akateemisemmassa muodossaan Goodhart kirjoitti: "Any observed statistical regularity will tend to collapse once pressure is placed upon it for control purposes." Käytännössä ilmiö tarkoittaa, että mittariin perustuva palkitseminen tuottaa lähes aina sivuvaikutuksia, kiertoteitä ja lopulta mittarin itsensä pilaantumista.
Goodhartin laki on nykyään eräs keskeisimmistä heuristiikoista päätöksenteossa, organisaatioiden johtamisessa ja politiikanteossa. Se luokitellaan toisinaan myös niin sanottuihin lakeihin, jotka eivät ole matemaattisia, mutta joilla on vahva empiirinen pätevyys.
Alkuperä
Charles Goodhart esitti lain vuonna 1975 artikkelissaan Problems of Monetary Management: The U.K. Experience, jossa hän varoitti Britannian rahapolitiikan tilastojen vääristymisestä, kun niitä käytetään päätöksenteon perustana. Alkuperäinen konteksti oli rahan määrän säätely.
Siitä lähtien lakia on laajennettu lähes kaikkiin mittaripohjaisiin järjestelmiin: koulutukseen (opetetaan testiä, ei ymmärrystä), terveydenhuoltoon (hoitoa optimoiva koodisto), julkishallinnon tulosohjaukseen sekä nyttemmin myös tekoälymallien arviointiin. Jälkimmäistä on ryhdytty kutsumaan termillä Goodhart's Curse, jolloin kielimallit optimoivat mittaria, eivät ihmisen hyvää vastausta.
Yhteydet muihin käsitteisiin
- Campbellin laki — lähisukulainen, joka koskee nimenomaan sosiaalisia indikaattoreita.
- reduktio — mittari typistää moniulotteisen ilmiön yhteen lukuun.
- mallinnus — mittari on aina yksinkertaistus todellisuudesta.
- abstraktio — mittari on abstraktio, joka voi karata käsistä.
- palautekierros — mittariin liitetty säätösilmukka vahvistaa vinoumaa.
- vaikutuspiste — mittari voi olla väärä paikka yrittää vaikuttaa.
- systeemiajattelu — kokonaisuus ei palaudu mittariin.
- kompleksinen adaptiivinen systeemi — sopeutuu mittariin ja kiertää sen.
Missä oppitunneissa käsitellään
Goodhartin laki käsitellään [[../lessons/mittarit-ja-mittauksen-vaarallisuus.html|Mittarit ja mittauksen vaarallisuus]] -oppitunnilla sekä lyhyesti [[../lessons/tavoitejohtaminen.html|tavoitejohtamisen]] ja [[../lessons/palautejarjestelmat.html|palautejärjestelmien]] oppitunneilla. Syvempi käsittely löytyy epistemologia-osuudesta.
Lähteet
- Goodhart, C. A. E. (1975). Problems of Monetary Management: The U.K. Experience. Bank of England Quarterly Bulletin.
- Strathern, M. (1997). 'Improving ratings': Audit in the British University system. European Review, 5(3).
- Manheim, D. & Garrabrant, S. (2018). Categorizing Variants of Goodhart's Law. arXiv:1803.04585.
- Müller, V. C. & van Veelen, M. (2021). Goodhart's Curse: Machine Learning and the Problem of Unfaithful Explanations.