bandha
Määritelmä
Bandha tarkoittaa joogassa kehon sisäistä lukkoa tai sulkua, jonka avulla prana ohjataan tiettyyn suuntaan. Sana tulee juuresta badh ("sulkea", "pidättää"). Käytännössä bandha on tahdonalainen, kevyt lihassupistus, joka sulkee tai tiivistää tietyn kehon alueen ja estää energian hajautumisen.
Perinteisesti joogassa tunnistetaan kolme pääbandhaa (myöhemmin neljä):
- Mula bandha — lantionpohjan lukko
- Uddiyana bandha — vatsan sisäänveto (pallean alle)
- Jalandhara bandha — kurkun lukko (leuka rintaan)
- Maha bandha — kolmen yhtäaikainen käyttö
Bandha toimii yhdessä pranayaman kanssa: kun ilma tai prana ohjataan pidätyksen aikana, bandha varmistaa, ettei se karkaa harjoittelijan hallitsemattomille alueille.
Alkuperä
Bandhat kuvataan klassisesti Hatha Yoga Pradipikassa (n. 1400-luku) ja Gheranda Samhitassa (1700-luku). Molemmat teokset korostavat, että bandha ilman pranayamaa on vaarallinen — ne kuuluvat yhteen.
Termi esiintyy jo Upanishadeissa (Yoga Chudamani Upanishad, "joogan huipentuma-upanishad"), joissa mula bandha kuvataan ylöspäin suuntautuvaksi energiaksi, joka herättää kundalini-voiman. Myöhempi hathayoga-erityisesti kehitti bandhojen käytännön muodon.
Miten liittyy muihin käsitteisiin
- pranayama — bandha on sen tehostaja ja suojaaja.
- bandha itse hallitsee pranan kulkua.
- prana — bandhan tarkoitus on kerätä ja ohjata pranaa.
Bandhoja opetetaan yleensä vasta, kun hengitys on jo hallittu. Ne eivät ole pakollisia eikä niitä tarvita jokapäiväiseen harjoitteluun.
Missä oppitunneissa käsitellään
Bandhat -oppitunti esittelee kolme pääbandhaa ja niiden oikean suorittamisen. Se viittaa pranayama-perusteisiin.
Esimerkki
Yksinkertaisin bandha: istu suorana. Uloshengityksen lopussa vedä alavatsaa kevyesti sisään ja ylös kohti selkärankaa — tunnet koko keskivartalon tiivistyvän. Pidä hetki, vapauta. Tämä on uddiyana bandha kevennettynä versiona. Se opettaa hallitsemaan pranan suuntaa.