Perusteet · Oppitunti 0002/6

Osat ja kokonaisuus

Jokainen järjestelmä on yhtä aikaa kokonaisuus osistaan ja osa laajemmasta kokonaisuudesta. Tämä on hierarkia — ei valtasuhde, vaan rakenne.

Edellisessä oppitunnissa näimme, että järjestelmä koostuu osista, vuorovaikutuksista ja tarkoituksesta. Tämä oppitunti syventyy ensimmäiseen näistä: mitä ovat järjestelmän osat, ja miten ne suhtautuvat kokonaisuuteen?

Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se on yksi systeemiajattelun syvimmistä. Vastaus johtaa käsitteisiin jotka määrittelevät kaiken: subsystem, suprasystem, hierarchy, holon.

Osan ja kokonaisuuden paradoksi

Ota kynä. Se on kokonaisuus — kapnea, kärki, kumi. Mutta se on myös osa suurempaa järjestelmää: kirjoitusvälineistöä, joka on osa työtilaa, joka on osa taloa, joka on osa kaupunkia.

Toiseen suuntaan: kynän kärki on osa kynää. Mutta kärki on itsessään järjestelmä — grafiittia, puuta, muotoa. Ja grafiitti on järjestelmä — hiiliatomeja sidottuina heksagonaaliseksi hilaksi.

Mistä tahansa järjestelmästä katsoen:

Tämä on hierarkia: järjestelmien sisäkkäinen rakenne, jossa jokainen taso on kokonaisuus alatason osista ja osa ylätason kokonaisuudesta.

Hierarkia — ei valtasuhde vaan rakenne

Sana hierarkia on latautunut. Systeemikielessä se ei tarkoita komentoketjua tai valtasuhdetta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sisäkkäisyyttä: järjestelmät koostuvat järjestelmistä, jotka koostuvat järjestelmistä.

Bertalanffy, yleisen systeemiteorian perustaja, huomautti: hierarkia ei ole moraalinen väite. Se on havainto siitä, miten maailma on jäsentyneesti rakentunut. Solu kudoksesta, kudos elimestä, elin elimistöstä, elimistö populaatiosta, populaatio ekosysteemistä, ekosysteemi biosfääristä.

"Hierarkia — the organization of complex systems into levels — is not a value judgment. It is a structural fact about how complexity is managed in nature." — Ludwig von Bertalanffy

Hierarkia ratkaisee ongelman: ilman hierarkiaa jokaisen tason pitäisi käsitellä kaikkea alempaa ja ylempää samanaikaisesti. Solu ei voisi keskittyä aineenvaihduntaansa, jos sen pitäisi myös huolehtia koko elimistön lämpötasapainosta. Hierarkia antaa jokaiselle tasolle oman vastuualueen.

Holon — yhtä aikaa osa ja kokonaisuus

Arthur Koestler kehitti käsitteen holon (kreik. holos, "kokonainen" + -on, partikkeli kuten "proton"). Holon on yksikkö, joka on yhtä aikaa kokonaisuus ja osa.

Kynä on holon. Solu on holon. Ihminen on holon — kokonaisuus solujensa kannalta, osa perheensä kannalta.

Koestlerin insight: mikään ei ole vain osa tai vain kokonaisuus. Kaikki on holon. Jopauniversumi, jos sellainen on, voi olla osa multiversumista. Ja kvarkki voi olla koostunut jostakin vielä pienemmästä.

Holonin kaksi suuntaa

Alaspäin: holon koostuu alaholoneista, joita se säätelee ja joiden kanssa se on riippuvainen.

Ylöspäin: holon on osa yläholoneista, joiden toimintaan se osallistuu.

Miksi holon-ajattelu auttaa

Kun näet järjestelmän holonina, ymmärrät sen kaksinaisuuden: se ei ole pelkkä osa (joka palvelee ylempää) eikä pelkkä kokonaisuus (joka hallitsee alempaa). Se on molempia samanaikaisesti.

Subsystem — järjestelmän sisällä

Subsystem on järjestelmän osa, joka suorittaa eriytetyn toiminnon ja jolla on oma sisäinen rakenteensa.

Esimerkki elimistöstä: sydän on elimistön subsystem. Sillä on osat (kammiot, läpät, sydänlihas), vuorovaikutukset (sähköinen johtojärjestelmä, venttiilien ajoitus) ja tarkoitus (pumpata verta). Mutta se ei voi toimia ilman elimistöä — se tarvitsee happea, hermoston säätelyä, ravintoa.

Subsystemit voivat olla:

Suprasystem — järjestelmän ulkopuolelta

Suprasystem on laajempi järjestelmä, jonka osa tarkastelemamme järjestelmä on.

Elimistön suprasystem on perhe-yksikkö (sosiaalisesti), elinympäristö (fyysisesti), terveydenhuoltojärjestelmä (institutionaalisesti). Näillä kaikilla on oma osuutensa siinä, miten elimistö voi toimia.

Tärkeä käytännön oivallus: järjestelmää ei voi ymmärtää täysin ilman sen suprasystemia. Jos tarkastelet tytäryhtiötä erillään emoyhtiöstä, näet vain osan dynamiikasta. Jos tarkastelet solua ilman kudosta, et ymmärrä miksi se käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

"To understand a system, you must understand both what it contains and what contains it." — perinteinen systeemiajattelun lausahdus

System of systems — kun kokonaisuus syntyy itsenäisistä

System of systems on erikoistapaus: järjestelmä, joka koostuu järjestelmistä, jotka säilyttävät itsenäisyytensä. Esimerkki: sähköverkko. Se koostuu tuotantolaitoksista, siirtoverkoista, jakeluverkoista, kuluttajista — mutta jokainen näistä on itsenäisesti johdettu järjestelmä, joka voisi toimia lyhyen aikaa myös ilman verkkoa.

Tämä on erilaista kuin elimistö, jossa subsystemit eivät voi toimia itsenäisesti. System of systems -tilanteissa koordinaatio on löysempi, ja rajapinnat osien välillä ovat kriittisiä.

Miksi osa-kokonaisuus-ajattelu on tärkeää käytännössä

Tämä ei ole vain akateemista. Osa-kokonaisuus-ajattelu muuttaa miten lähestyt ongelmia:

Tämä on yksi syy, miksi reformit epäonnistuvat: ne kohdistuvat yhteen tasoon (esim. koulutusjärjestelmän opettajiin), mutta eivät koske suprasystemia (esim. työmarkkinoiden vaatimuksia) eivätkä subsystemeja (esim. oppimateriaaleja).


Pysähdy ja tarkastele

Ota sama järjestelmä jonka valitsit edellisessä oppitunnissa — tai uusi, jos haluat. Tarkastele nyt sen hierarkiaa.

Usein tämä harjoitus paljastaa: ongelma jonka luulit olevan yhdellä tasolla, on oikeasti toisella. Tämä oivallus voi säästää vuosia turhaa työtä.

Liittyvät käsitteet