Tavallinen, vapaalta kuulostava vibrato. Käyrä näyttää säännölliseltä siniaallolta.
Vakaus · noin 12 min + 4 min harjoitus
Vibrato on säännöllistä, huojunta ei.
Vapaa vibrato on tasainen aalto sävelen ympärillä. Epätasainen heilunta taas kertoo yleensä jännityksestä tai epätasaisesta ilmanpaineesta. Ero näkyy käyrästä selvästi.
Vibrato numeroina
Vibratoa kuvataan kahdella luvulla: nopeus (montako heilahdusta sekunnissa) ja laajuus (kuinka monta senttiä sävel poikkeaa keskikohdasta kumpaankin suuntaan). Prame (1994) mittasi kymmenen ammattilaisen nopeudeksi keskimäärin noin 5,5–6 Hz. Toisessa tutkimuksessa Prame (1997) mittasi tyypilliseksi laajuudeksi noin ±70 senttiä, ja yksilöiden välinen vaihtelu oli suurta.
Kuulostaa väristen ja hermostuneelta (”vuohimäkätys”). Liittyy usein kurkun jännitykseen.
Kuulostaa huojunnalta (”wobble”). Usein väsymystä tai liian suurta painetta.
Kuulija ei kuule vibratoa sävelvirheenä, vaan kuulee sävelen aallon keskikohdassa (Shonle & Horan 1980). Siksi harjoitustyökalun mediaani on vibratollakin hyvä vireen mittari, vaikka yksittäiset hetket osuisivat rajan ulkopuolelle.
Mistä vibrato syntyy
Klassinen laulajan vibrato syntyy pääasiassa kurkunpään lihasten rytmisestä toiminnasta, joka saa sävelkorkeuden heilahtelemaan. Se ei synny palleasta, vaikka sitä joskus niin opetetaan. Pallealla ”tehty” sykkivä ääni muuttaa lähinnä voimakkuutta, ja se kuulostaa erilaiselta. Vibrato ilmestyy usein itsestään, kun ääni on vapaa, ilmanpaine tasainen ja sävel pitkä (Sundberg 1987).
Suora sävel ensin
Kun pystyt pitämään sävelen suorana ilman puristusta, vibrato on valinta eikä tapa. Moni kuoro- ja poplaulun tyyli vaatii suoraa säveltä, ja vibrato lisätään vasta loppuun. Jos et saa säveltä suoraksi kiristämättä, harjoittele hiljempaa ja lyhyemmillä sävelillä.
Lue harjoitustyökalun lukemat
- Vakaus (0,5 s): sävelen hajonta sentteinä. Suoralla sävelellä tavoite on alle ±10 senttiä.
- Vibrato: ”suora” tarkoittaa, että heilahdus on alle ±15 senttiä. Muuten työkalu näyttää nopeuden ja laajuuden, tai ”epätasainen”, jos heilunta ei ole säännöllistä 4–8 Hz:n aaltoa. Lukema tarvitsee vähintään 1,2 sekuntia yhtenäistä ääntä.
Harjoitus: suora → vapaa → suora
Avaa vapaa laulu. Laula yksi mukava sävel kolmessa osassa: 3 sekuntia suoraan, 3 sekuntia antaen äänen vapautua, 3 sekuntia taas suoraan. Kokeile myös oktaavihyppyä: säilyykö sama tasaisuus ylhäällä?
Lähteet
- Suositeltu ensisijainen lähde: Prame, E. (1994). Measurements of the vibrato rate of ten singers. Journal of the Acoustical Society of America, 96(4), 1979–1984.
- Prame, E. (1997). Vibrato extent and intonation in professional Western lyric singing. Journal of the Acoustical Society of America, 102(1), 616–621.
- Shonle, J. I. & Horan, K. E. (1980). The pitch of vibrato tones. Journal of the Acoustical Society of America, 67(1), 246–252.
- Sundberg, J. (1987). The Science of the Singing Voice. Northern Illinois University Press.